2014-12-21

Joulun aikaa...



Ajatuksia näin jouluaaton alla...
Itse en niinkään sitä joulua kaipaa, en myöskään kotia sisusta joulun mukaan, muutama mummin vanha pöytäliina löysi paikkansa olohuoneesta, sekä joitakin valoja laitoin johonkin, mm. pähkinäpuun oksaan jonka maalasin kultaisella maalilla ja sijoitin katonrajaan. Mutta varsinaista joulukotia meillä ei ole. Ei ole punaisia verhoja, saati punaista mattoa, eikä missään nimessä tontun tonttua... Johtuen ihan siitä etten pidä laisinkaan punaisesta väristä. Meillä vallitsee tummat sävyt, ja valkoinen tuo hiukan valoa joihinkin paikkoihin, kaapin ja vitriinin muodossa. Asumme siis poikkeavasti hiukan erilaisessa kodissa. Omanlaisessa, jossa me viihdytään.


Aikaisemmassa elämässä olin aina jouluisin töissä, tai olenhan minä nytkin, mutta vain 23.pvään asti, aikaisemmin tein mm. jouluaaton töitä - ravintolassa ja muutama vuosi sitten vielä olin puutarhamyymälässä. Siihen jotenkin tottui, kun se oli vuodesta toiseen se minun roolini. Iltaisin pääsin sen verran aikaisin pois, että kerkesin jouluruualle tai sitten menin vasta seuraavana päivänä, aaton jälkeen jouluruualle. Mutta se oli sitä aikaa, nyt saan itse melkein päättää mitä aattona teen, ja se muunlainen aatto kiinnostaa edelleenkin.


Isoäitini, isän äiti, ei pitänyt joulusta laisinkaan, eikä halunnut lahjoja, ihan kuin minäkin. Jotenkin aikuistuttua, se joululahjojen saanti ei oikein innosta, antaminen sen sijaan on toinen asia. Itse kylläkin annan mielellään kokemuksia, tai makuja. Turhat lahjat ei koskaan ole oikein innostaneet, lahjalla täytyy olla tarkoitus, jos sen aikuiselle antaa, ei siinä muuten ole mitään järkeä..
  Lapset on ihan eri asia, vaikka niillekin olisi ihanaa jos opetettaisiin se, ettei ostettaisi turhia lahjoja, vaan jotain oikeasti tärkeää. Sellaista mistä olisi ihan oikeasti iloa sille lapselle pitkäksi aikaa, sen sijaan että ostetaan läjättäin tavaraa, joka siinä avaamisen huumassa jää jalkoihin, papereiden sekaan.. sitten myöhemmin se löytyy jostain. Eikä sittenkään enää muisteta sitä, saati että sillä leikittäisiin.


Ystäväni naurahtikin sitä että on hassua, kun kierrän joulumarkkinoita ja teen joulumyyntiin tuotteita. Mutta se onkin se paras osa joulunaikaa, saa tehdä sisustukseen kaikkea kivaa. Mutta siinäpä se onkin kun tekee niitä jo kuukausi jos toinenkin aikaisemmin, ennen kuin se aatto on, niin siinä sitä joulua sitten piisaa. Ja on se vaan niin ihanaa se markkinatouhu, vaihtelua muuhun työhön jota teen vuodenpäivät. Samoin se meni kaupassa ollessani, joulu laitettiin heti esille kun syksy tuskin oli poistunutkaan.. "oi kuusipuu"-soi taustalla.. siinä lokakuun lopulla joulukuusia koristellessa oli ihan kauhuissaan että joko nyt on joulu.. ja kun se joulu vihdoin häämötti, oli jo ihan loppu koko tohinaan.


Toinen mikä aina ihmetyttää näin sivustakatsojana, on se jouluruokien osto, tai teko. Se ruuan ahmiminen, sekä se holtiton osto, niin että sitä on kaapissa vielä helmikuussakin.. ei ole järjellä sijaa siinä touhussa. Miksi ei voida nauttia ruuasta kohtuudella? Minun on niin helppo sanoa, koska en itse tee jouluruokaa. Käyn kyllä syömässä joulupöydässä, mutta omaan jääkaappiin eksyy se kaupan lanttulaatikko, siinäpä se. Se riittää. Ja voihan niitä ns. jouluruokia syödä ympärivuoden, kun kyseessä kuitenkin on perinneruoka, ei juhlaruoka, eikä ahmimisruoka.


Tämä tonttu taitaa nyt suoraan tästä jouluruoka-aiheesta siirtyä vaatetuspuolelle, koska täällä Kyrössä (jossa olen työkeikalla tämän joulun alusviikon), on satanut lunta ja ilma on talvinen.. Taidan ottaa kameran mukaan ja siirtyä ulos ottamaan kuvia.


Joten oikein antoisaa JOULUN AIKAA kaikille blogini lukijoille! Nauttikaahan jokainen omanlaisesta joulusta, miten sitten sen vietättekin.




JouluTerkuin Sanna
Ruusutarha Käsintehdyt kukat